sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kalkkis-pilkki ilman kalansaalista

Pääsin tänään seuraamaan elämäni ensimmäistä kertaa pilkkikisaa - ja tietenkin parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Kalkkis-pilkki järjestettiin upeassa paikassa Päijänteen Syntylahdella, tarkemmin Marttilan tilan saunarannassa.

Aurinko paistoi, ihmiset olivat leppoisan hyvällä tuulella ja järjestäjät olivat käyneet etukäteen katsomassa varmasti turvallisen jääalueen.

Rannassa tarjottiin hernekeittoa, makkaraa, kahvia, mehua ja vohveleita. Upeita palkintojakin oli tarjolla niille, joita kalaonni suosisi.


Pilkkimisestä en ymmärrä mitään enkä edes aikonut kalastaa, mutta onnistuin puhumaan kyläyhdistyksen joukkueeseen pari sukulaista.

Lankomies on pilkkinyt kohtalaisen paljon aiemminkin mutta ei koskaan aiemmin kilpaillut. Miniä oli joskus päässyt lapsena kokeilemaan kairalla jään poraamista, siinä hänen kokemuksensa. Molemmille myönnettiin paikka hymyssä suin.

Pilkkikisa kesti kolme tuntia, jonka aikana kävi selväksi, ettei kisaa voiteta millään suursaaliillaa. Iso osa kilpailijoista tuli rantaan ilman sintin sinttiä, heidän mukanaan "oma" tiimini. Joitain ahvenia punnituspaikalle tuotiin; kuulin puhuttavan muutaman kymmenen gramman saaliista. 







Palkintojenjakoa emme ehtineet valitettavasti jäädä seuraamaan, mutta voittajille oli taatusti tarjolla parasta. Meille riittivät hyvin kyläläisten kohtaamiset, hyvät tarjoilut ja se aurinko. Olisin minä ottanut kalat vastaan kiitollisena ja valmistanut niistä vaikka sopan, mutta päivä oli oikein hyvä ilman saalistakin.