maanantai 16. toukokuuta 2016

Hurjasti kukkia luumupuissa ja marjapensaissa!

Kun pari kesää sitten ostimme Kalkkisten huvilan, saimme myös hurjan määrän herukka- ja karviaispensaita, viisi vanhaa omenapuuta ja kolme nuorta luumupuuta. Entisten omistajien mukaan luumupuut eivät olleet heidän aikanaan kukkineet eivätkä tietenkään tehneet hedelmiä vielä kertaakaan.

Ei näkynyt kukkia tai luumuja viime vuonnakaan (paitsi tontin reunassa kasvavassa ikivanhassa puussa, jonka huomasin luumupuuksi vahingossa toissa syksynä, kun olin ajaa nurmikolle pudonneiden luumarjojen päältä ruohonleikkurilla). Vaan reilu viikko sitten huomasin, että yhdessä puussa on kukkia. Ja viime viikonloppuna nuppuja alkoi ilmestyä muihinkin, osa niistä ehti jo auetakin.

Kevään marjapensaiden leikkausurakka taisi kannattaa, sillä nyt etenkin herukkapensaat tuntuvat uhkuvan elinvoimaa, kukkia on aivan valtavasti.

Ja nyt kun näin pitkälle on päästy, katselen tietysti säitä ja sääennusteita huolissani. Sadetta tarvitaan, mutta onko tarpeeksi poutaa pölyttäjien pörräämiselle? Ja kunhan ei vain halla iskisi.

Yhtä huolissani seuraan mustikankukkia, joita on paljon ainakin Pulkkilanharjun kotimme ympärillä, varmaankin myös Kalkkisissa. Ja ahomansikoita ja puolukoita ja ... ja Kalkkisten omenapuita, joiden nuput vasta vähän punottavat.


Vaatimattomat vihannesviljelykseni ovat Kalkkisissa osittain vielä hallaharson ja myös katteen alla - ja niitähän voi uusiakin. Mutta puutarha- ja luonnonmarjoilla ja hedelmäpuilla on aina vain se yksi mahdollisuus kevättä kohti. Varhaiset keväät ovat ihania, kunhan normaalin kevään uhat eivät koidu jo kukkaan ehtineiden kasvien kohtaloksi.