lauantai 5. marraskuuta 2016

Polttopuita ja värejä talven varalle

Sain pari viikkoa sitten lopulta tilattua polttopuita sekä Pulkkilanharjulle että Kalkkisiin. Jälkimmäisten toimitus osui päivälle, jolloin alkoi sataa lunta muutaman päivän vesisateiden jatkoksi.

Ei ollut silloin keliä eikä aikaa heitellä puita liiteriin asti, joten auttanut muuta kuin levittää yksi kevytpeite märkään maahan ja toinen halkokasan päälle odottamaan kuivempaa keliä.

Tänään oli lopulta sopivasti vapaata ja kuiva pakkaspäivä, joten lähdimme miehen kanssa puusouviin. Hyvin olin kasan peitellyt, halot olivat säilyneet aivan kuivina koko odotusajan. Minä lastasin puita kasasta kottikärryyn ja kärräsin liiterin ovelle, puoliso nakkeli ne peremmälle.

Kärräyksen ohella kävimme kääntelemässä muutaman räystään alla olleen vesitynnyrin väärin päin. Tynnyrit olivat pinnalta monen sentin jäässä, mutta kirveellä sai sen verran jäähän reikää, että enin vesi valui maahan. 

Hoitokoira yritti välillä auttaa, mutta pakkohan se oli viedä sisälle tiukimman työrupeaman ajaksi. Emme uskalla pitää sitä tontilla vapaana viereisen autotien vuoksi. Kun puut oli saatu suojaan, koira pääsi ulos, jossa se huvitti itseään järsimällä polttopuupeitteen kulmaan syntynyttä jääpalaa.

Emme jääneet Kalkkisiin lämmittämään uuneja yöpymistä tai hellaa ruoanlaittoa varten, sen verran väsyneitä olemme erittäin tiiviin syksyn töiden keskellä. Kipaisimme vain vielä Lampisen kaupassa ostoksilla ja suuntasimme Pulkkilanharjulle ruoanlaittoon ja lämmittämään saunaa.

Sen verran kuitenkin nautin kauniista pakkaspäivästä, että kiersin kuvaamassa puutarhan värejä. Kesäkukat, aurinko ja lumi ovatkin kaunis yhdistelmä. Aina Kalkkisista lähtiessä huokaan, että olisihan se kiva täälläkin viettää pidempiä aikoja.