tiistai 21. helmikuuta 2017

Naapurikaupungin ruokaelämyksiä

Ruoasta kirjoittavana saan joskus kiinnostavia kutsuja. Tänään pääsin kirjanjulkistustilaisuuteen, jossa Lahden kaupunki esitteli tuoreen kuvateoksen Lahti lasissa ja lautasella. Nimensä mukaisesti teos esittelee parhaita makuelämyksiä, jotka liittyvät tiiviisti Lahden historiaan, maantietoon, kulttuuriin ja yrittäjyyteen.

Nykyisin ruoka- ja kulttuuribloggaajana profiloitunut Heikki Hakala on nostanut teoksessa esiin muutaman perusasian, joista Lahdessa ja ympäristökunnissakin kannattaisi olla nykyistäkin ylpeämpiä: puhtaan pohjaveden, Vesijärven ja Päijänteen kalat sekä ympäröivän maaseudun viljan, joka tuottaa raaka-ainetta niin myllyille, leipomoille, mallastamoille kuin panimoillekin.

Alkuosa kirjasta keskittyy kertomaan näistä asioista yleisesti kokeneen lehtimiehen aseilla. Hakala tuntee pitkäaikaisen kotikaupunkinsa monelta kantilta, vaikkapa oluenpanon historian ja viljaklusterin synnyn näkökulmista.

Hän on myös kulinaristi, joka on ehtinyt sekä ihastua että pettyä lukuisissa Lahden ja ympäristön ruokapaikoissa.

Varsinaisia ravintolaesittelyjä kirjassa on vähän, mutta valittujen ruoka- ja juomapaikkojen lista on varmasti perusteltu. Julkistamistilaisuus järjestettiin Bistro Popotissa, joka on viime vuoden Vuoden ravintolan, Rouxin, pikkusisko. Muita mainittuja ovat mm. Teerenpeli-perheen ravintolat ja aina ja ikuisesti listoilla pysyvä Seurahuone - nykyisin tosin Trattoria. Uusista ilmiöistä oli nostettu esiin mm. Bus Burger.

Yksi puute tosin ihmetytti kirjan kuvituksen perusteella: ravintolaosion aloituskuvassa näkyvästä Mukkulan kartanosta ei sanota sanaakaan, vaikka sen tilausravintolassa tarjotaan paikallista Vellamo-lähiruokamenuakin.

Ja reseptejä, niitä on vain muutama, mutta takuuvarmasti testattuja. Hakala on ensin maistellut ravintoloiden annoksia, sitten kysynyt reseptin ja lopuksi vielä muokannut sen kotikeittiössä valmistettavaksi. Suosittelen ehdottomasti Taivaanrannan paistettua maksaa.

Kirjan kuvat ovat kaupungin oman valokuvaajan Lassi Häkkisen käsialaa ja täydentävät sopivasti kertovaa otetta. Pääasia eivät ole ruokakuvat - nekin ihan kelpoja - vaan se, mistä vesi tai kalaa tulee, missä leipää paistetaan ja millainen tunnelma lahtelaisissa ravintoloissa tai kesäterassilla on. Aurinkoinen ja arkisen iloinen, sanoisin. Tätä alleviivaa sekin, että Hakala kutsuu Lahtea lounasravintoloiden kaupungiksi, jossa iltaravintoloissa käydään vain erikoistilaisuuksissa.

Kehut vielä kirjan graafikolle Jalo Toiviolle, joka on esimerkiksi uskaltanut valita juoma- ja ruokakirjan kanteen pilkkijän, joka näyttää nauttivan enemmän auringosta kuin olemattomasta saaliista.

Lahden kaupunki on teettänyt Lahti lasissa ja lautasella -teosta tuhannen kappaleen painoksen lahjoitettavaksi vieraille ja yhteistyökumppaneille. Tavallinen lukija saa sen käsiinsä kirjastosta myöhemmin keväällä.
Jalo Toivio (vas.), Lassi Häkkinen ja Heikki Hakala